Torstai 7.8.2014
Yöllä meillä oli leiriläisille järjestetty leirikaste. Sateen takia se oli hieman alkuperäisestä suunnitelmasta "kevennetty". Niina herätti porukat evakointia varten puoli kuuden aikaan, varustuksena piti olla sadevaattet ja huomioliivi. Omaan tahtiinsa kaikki tulivat rauhallisesi ulos teltoistaan ja Nipsu antoi voimapalaksi taikamatoja eli kylmää juustomakaroonia. Kynttilöin valaistua metsäpolkua pitkin kuljettiin vanhalle junanvaunulle, jossa Niina otti vastaan leirilupaukset. Hansu ripsotteli leirikasteeksi vettä päälle. Polkua pitkin kuljettiin edelleen ja Annika kyseli kaikilta kolme leiriin liittyvää kysymystä. Sitten sai palata leirialueelle. Suurin osa meni jatkamaan nukkumista, Eve, Ronja ja ohjaajat jäivät keittelemään teetä ja aamupuuroa. Blogiryhmällä oli aamupäivällä urakkaa koska piti kirjoittaa kahden päivän tekstit. Ahkerasti uurastettuaan saimme blogin valmiiksi.

Stella asianmukaisissa evakointivarusteissa

Jenna, Annika ja Tinja blogintekovuorossa

Puolen päivän aikaan kauniissa auringonpaisteessa aloitimme odoteten Hike and Canoe-aktiviteetin. Ikäryhmittääin kaikki saivat kartat, joiden mukaan piti suunnistaa kanoottipaikalle. Ryhmät menivät kuka laitumien kautta kuka radan vartta, matka kesti noin tunnin ja näimme monia eläimiä ja helle helli matkalaisia. Kanootteihin  mahtui kolme melojaa ja meloimme pitkin pientä rauhallista jokea, jonka varrella laidunsi, yllätys yllätys, lehmiä. Vaikka kyseessä ei ollut kisa niin silti näimme monia ohituksia! Nipsu, Niina ja Hansu lähtivät matkaan viimeisenä ja saapuivat maaliin toisina tiukan tiimityöskentelyn ansioista..Laiturilta kävelimme Leuvenin raitilla linja-autopysäkille ja nousimme paikallisbussiin, jossa taisimme herättää hiemen hilpeyttä märissä melontavaatteissamme ja pupukorvissamme.

Hansu reippailee

Porukka kasassa odottamassa toimintaohjeita haikille

Jussi-Markus on Hansun repussa "jäniksenä"

Melta mukaan ja matkaan!

Tatu auttaa veneiden nostossa

Mia, Pia ja Annika melovat

Iltapalaksi Pian ihmekeittiössä syntyi suurta herkkua eli hampurilaisia. Jok aineensai paistaa itselleen pihvin. Monen mielestä hampparit olivat retkemme parasta murkinaa ja ruokailukatoksesta kuuluikin tyytyväistä natustelun ääntä.
Koska lähtö De Kluisin leirikeskuksesta olisi aikaisin seuraavan aamuna aloitimme pakkaamisen jo illalla kukin omaan tahtiinsa. Yhdessä purettiin keittiökatos ja pakattiin keittiötarvikkeet.

Suomen lippu oli leirimme merkkinä

Pian herkkuhamppis

Kyllä nää kaikki tänne mahtuvat...