Lauantai 2.8.2014

Aamupalaksi söimme leipää ja muroja, kahvia ja teetä. Suurin osa leiriläisistä kävivät suihkussa. Ilma oli kaunis ja aurinkoinen. Laitoimme teltat kasaan pikavauhtia ja odottelimme traktoria hakemaan niitä parkkipaikalle. Niina ja Hansu siivosivat hieman vessoja sillä aikaa. Lähikylässä oli Kiwi-kauppa, josta täydensimme eväitä ja ostimme ruokaa. Siellä ei käynyt yhdistelmäpankkikortti, ongelma johon olimme törmänneet jo aikaisemminkin... Jatkoimme moottoritietä (niitä täällä päin maailmaa riittää :)) kohti Saksaa. Tanskassa viljapuinti on jo pitkällä ja lehmiä on paljon. Tanskan ja Saksan rajan ylitystä ei huomannut muuta kuin yhdestä kyltistä. Päivä oli kuuma, yli 30 astetta, onneksi autoissa on tehokkaat ilmastoinnit. Autoissa leiriläiset lauloivat ja juttelivat mukavia ja naurua ainakin riitti vaikka matkanteko vaatikin hyviä istumalihaksia. Bremenin lentokentältä haimme Annikan, joka oli lentänyt sinne Tampereelta Ryanairilla. Samalla bongasimme Mäkkärin ja kuvut täyttyivät hampurilaisista. Saksasta surauttelimme kohti Hollantia. Saksan puolella oli moottoritiellä rekkapalo, jonka takia tietä oli suljettu pitkältä matkalta. Kartan ja navigaattorin avulla emme löytäneet vaihtoehtoista tietä ja ajoimme pari kertaa samoja ramppeja edestakaisin. Pia, Tatu ja Meetu onnistuivat löytämään reitin Amsterdamin kautta Belgiaan ja he ajoivatkin De Kluisiin 900 km ilman pysähdystä! Niinan ja Hansun autokunnat menivät pikkukylään, jossa ystävällinen poliisimies piirsi kartan jonka mukaan yritimme suunnistaa onnettomuuskohdan ohitse. Tie olisikin ollut oikea mutta juuri sillä kohtaa oli tietyömaa... Eikä missään neuvottu vaihtoehtoista reittiä. Joka paikassa tuntui tie johtavan takaisin Bremeniin. Sade ja pimeys myös vaikeuttivat suunnistamista. Niinan navigaattori löysi loppujen lopuksi meille oikean reitin ja loppumatka olikin sitten moottoriteillä paahtamista. Hollannista emme nähneet kuin pimeää moottoritietä :). Lapset olivat tosi kärsivällisiä autoissa; aina välillä joku kysyi että missä maassa olemme. Neljän aikaan yöllä vihdoinkin saavuimme De Kluisin leirikeskukseen. Koska kaikki muut olivat jo nukkumassa emme alkaneet rakentaa leiriä vaan yritimme nukkua autoissa. Se oli kyllä aikas vaikeaa... Kuudelta aurinko nousi ja aamuvirkut aloittivat telttojen pystytyksen.

                                                       Jussi-Markus ja Oonan Taikakeppi

                                           Tankkaustauolla Jenna, Julia, Sonja ja Eeva

                                                                   Tunnelissa

                                                          Poliisisedän piirtämä kartta

                                                        Oona ulkoiluttaa Jussi-Markusta